Muuttorumbaa

Viime päivinä kukkakuvia on photobombannut mm. muuttolaatikkoa odottavat lautaset ja sohvan tilalle on ilmestynyt kasa tauluja.

Huomenna on oikein teho-muuttopäivä kun muuttoja tehdään jopa kaksin kappalein, joskaan itse en muuta kyllä yhtään mihinkään. Kämpiltäni lähtee yhden tyypin kamat veke heti aamusta ja iltapäivästä kadulle kurvaa jo seuraava paku uuden muuttokuorman kanssa. Yksi ulos, toinen sisään - talossa vaihtuu asukkaat, mutta minä olen ja pysyn. Tavaroita on pakkailtu jo viikon verran ja kamaa on karsittu, myyty ja kierrätetty vähemmäksi viimeisen vuoden aikana ihan vain huomista päivää ajatellen.

Isoja muuttokuormia on tullut viime vuosien aikana tullut liikuteltua niin moneen kertaan, että sitä on oppinut arvostamaan kunnon muuttolaatikoita ja vähää tavaraa. Eilen illalla möin vanhan sohvanikin vähän ex temporee ihan vain, että tavaraa olisi vähemmän. Katsellaan sitä uutta sohvaa sitten joskus syssymmällä kun remppahommiakin on saatu jo paremmalle mallille.

Muutto kun ei itsessään ole jo riittävän vittumaista, niin oman hauskuutensa hommaan tuovat nuo yleensä niin ihanat, mutta muutossa niin hepuloivat koirat, joita ei nyt tähän hätään saa tyrkättyä mihinkään alta pois. Käytännössä dogit hönttää jaloissa, ovat karkaamassa avonaisista ovista pihalle ja räksyttävät takuuvarmasti jossain vaiheessa.

No, kaikennäköiseen on totuttu ja eihän tämä muuttorumbakaan kestä kuin hetken. Muuton jälkeen taloa asuttaa jälleen vain yksi jackrusseli, kun tässä välillä huushollissa tosiaan huuhasi parikin jäbä-terrieriä. Tilalle miespuolisten laumaa edustamaan muuttaa rakas puolisoni, joka varmasti on erittäin otettu tästä koiravertauksesta. Noh oli miten oli, meikästä tulee nyt siis avovaimo! Jee!