Kesälomareissu Prahaan

Jee, vihdoin se aika koittaa kun meitsi pääsee reissuun! Edellinen matka tuli tehtyä viime syksynä Ruotsiin ja sitä edellinen TOISSA keväänä New Yorkiin. Kyllä on matkanteot jääneet viime aikoina ihan liian vähiin! Nyt päästään kuitenkin tsekkailemaan miltä Tsekin pääkaupunki näyttää. Säät ainakin lupailee kesäisempää fiilistä kuin kotisuomessa tänä kesänä; mittarilukemat hipovat +30°C. Loma, täältä tullaan!

Kuva täältä

Järkkärikerho

Jes, nyt meikätyttökin kuuluu vihdoinkin niihin, joilla killuu kaulassa järjestelmäkamera! Vaikka kunnon kameran hankinta on ollut mielessä ja puheissa jo vuosikausia, en ole koskaan saanut aikaiseksi sellaista hommata. Tarve on kuitenkin ollut verraten vähäinen, joten satoja euroja en puolittaiselle harrastukselle ole viitsinyt satsata -  kännykkäkameralla on pärjännyt tähän mennessä ihan kivasti. Nyt kun kaveri hommasi itselleen trendikkäämpääkin trendikkäämmän Olympuksen version, sain lunastaa turhaksi jääneen Nikonin itselleni pilkkahintaan. Win-win!

Kameran tulo perheeseen osui mukavasti vapaapäiväni kohdalle, joten olen päässyt kelloon katsomatta räpsimään kamerakaverilla pitkin päivää. Ohjekirjaa en viitsinyt avata (itseasiassa sitä ei mukana tullutkaan, mutta netin syövereistä näkyi aika helposti sellainen löytyvän), joten kuvat on vielä mitä on. Oli kuitenkin mukava fiilistellä kuinka eri tavalla nämä mun lempparimaisemat Tampellassa pääsevät oikeuteensa järkkärin kanssa versus kännykkäkamera. Me likey!

Muuttorumbaa

Viime päivinä kukkakuvia on photobombannut mm. muuttolaatikkoa odottavat lautaset ja sohvan tilalle on ilmestynyt kasa tauluja.

Huomenna on oikein teho-muuttopäivä kun muuttoja tehdään jopa kaksin kappalein, joskaan itse en muuta kyllä yhtään mihinkään. Kämpiltäni lähtee yhden tyypin kamat veke heti aamusta ja iltapäivästä kadulle kurvaa jo seuraava paku uuden muuttokuorman kanssa. Yksi ulos, toinen sisään - talossa vaihtuu asukkaat, mutta minä olen ja pysyn. Tavaroita on pakkailtu jo viikon verran ja kamaa on karsittu, myyty ja kierrätetty vähemmäksi viimeisen vuoden aikana ihan vain huomista päivää ajatellen.

Isoja muuttokuormia on tullut viime vuosien aikana tullut liikuteltua niin moneen kertaan, että sitä on oppinut arvostamaan kunnon muuttolaatikoita ja vähää tavaraa. Eilen illalla möin vanhan sohvanikin vähän ex temporee ihan vain, että tavaraa olisi vähemmän. Katsellaan sitä uutta sohvaa sitten joskus syssymmällä kun remppahommiakin on saatu jo paremmalle mallille.

Muutto kun ei itsessään ole jo riittävän vittumaista, niin oman hauskuutensa hommaan tuovat nuo yleensä niin ihanat, mutta muutossa niin hepuloivat koirat, joita ei nyt tähän hätään saa tyrkättyä mihinkään alta pois. Käytännössä dogit hönttää jaloissa, ovat karkaamassa avonaisista ovista pihalle ja räksyttävät takuuvarmasti jossain vaiheessa.

No, kaikennäköiseen on totuttu ja eihän tämä muuttorumbakaan kestä kuin hetken. Muuton jälkeen taloa asuttaa jälleen vain yksi jackrusseli, kun tässä välillä huushollissa tosiaan huuhasi parikin jäbä-terrieriä. Tilalle miespuolisten laumaa edustamaan muuttaa rakas puolisoni, joka varmasti on erittäin otettu tästä koiravertauksesta. Noh oli miten oli, meikästä tulee nyt siis avovaimo! Jee!

Tehdaskierros

Kyllä täällä Tampereella vielä riittää rakentajille puuhaa. Käytiin tutkimusmatkalla Onkiniemen rannassa ja päädyttiin polkuja pitkin Suomen Trikoon teollisuuskiinteistöjen sekaan. Persoonalliset tiilirakennukset ovat tällä hetkellä restauroijien, muusikoiden ja muiden taiteilijoiden työtiloina, mutta itse en malta olla haaveleimatta kuinka mageita lofteja niihin saiskaan.

Meidän mutsille valmistuu juuri Pyynikin rantaan yhtälailla Suomen Trikoon Voimalaitokseen asunto, joten olisihan se hauskaa jos kummatkin asutettaisiin Tampereen Trikootehtaita eri järvien rannassa. Näistä Näsijärven rannan asunnoista saa kuitenkin vasta haaveilla, koska edes kaavailuja näiden asunnoiksi muuttamisesta ei ole kuulunut. Voi olla siis vielä aika pitkässä puussa, että näihin tehtaisiin kämppiä saadaan. Ja mikäpä tässä ollessa, juuri remonttia tässä nykyisessä asunnossa aloittelevana ei oikeasti ole mitään kiirettä muuttaa mihinkään.

Mutta aina on hyvä vähän uneksia.

Hyvää Juhannusta!

Tänä vuonna meidän juhannus menee kaupungissa ja tänään lähdetäänkin juhlistamaan keskikesää Valtteri-festivaleihin. Esiintyjälistalla mm. Eva & Manu, Egotrippi, Olavi Uusivirta ja Scandinavian Music Group. Eiköhän tällä kattauksella päästä kunnon juhannustunnelmiin. Sääkin on perinteinen - vesisade ja auringonpilkahdukset rytmittävät päivää mukavasti. Kyllä muuten riitti aamulenkillä happea Kaupin metsissä hengitettäväksi. Hyvää Juhannusta!

Harrastuksista

Mitä tulee harrastuksiin, niin virallisesti niitä ei minulla ole. Ei varmaan lasketa jos käyn muutamia kertoja kuussa salilla tai että kerään rekkareita (on muuten maailman paras ja koukuttavin peli - ei vaadi tiettyjä treenikuteita eikä tiettyä aikataulua. Googlaa rekkaripeli!). Ehkei koiran pissatustakaan voi harrastukseksi laskea, joten ystäväkirjaan tekisi tiukkaa löytää harrastus-kohtaan vastaus. Ilokseni kuitenkin havahduin taannoin siihen, että ollaan puolisoni kanssa vähän huomatta alettu harrastamaan haahuilua.

Urbaanin sanakirjan määritelmä haahuilusta:
Kävellään käytävillä tai kaduilla ilman syytä tai päämäärää. Haahuilija tarkastelee kaikkea mitä vastaan tulee mielenkiinnolla. Haahuillessa liike ei lopu.

Käytännössä hypätään autoon tai lähdetään kävellen ja suunnataan paikkaan, missä ei olla koskaan ennen käyty. Tähän mennessä ollaan löydetty syrjäkyliltä sellaisia pytinkejä, ettei ennen olla vastaavia nähty, bongailtu suojaisilta pihoilta hienoja autoja ja katseltu mäennyppylöiltä maailman ääriin. Ollaan kierretty kaupungin lähiöt ja siisteimmät hienostoalueet, nähty mahtavaa luontoa, kävelty kymmeniätuhansia askelia ja annettu ajan kulua. Aika kivaa, eikö!

Viimeisin haahuilureissu suuntautui kliseisesti Tampereen Pispalaan. Mutkaiset kadut ja mielikuvituksella rakennetut asumukset ja pihat jaksavat aina yllättää, vaikka täällä ollaan sääntöjen vastaisesti käyty ennenkin. Puolustukseksi täytyy sanoa, että taas löytyi vaikka kuinka monta kadunpätkää, mitä ei oltu ennen nähtykään.

Tällä kertaa jätettiin kuvailut vähemmälle ja keskityttiin vain siihen itseensä - haahuiluun.

Paluu Bloggailuun / Hilfiger Untsikka

Hellurei ja hellät tunteet! Long time no see ja sitä rataa. Tässä on taas arjessa ollut sen verran pyöritettävää, että on bloggailut jääneet pahemman kerran väliin. Kerrottakoot syyksi mm. helvetillinen määrä duunia, kaksi turhan energistä koiraa, salilla käynti sekä hiton komea siipanretale, joka yhdessä Breaking Badin kanssa on vienyt vajaan vuoden ajan viimeisenkin tilan vapaa-ajasta! ;)

Nyt kun ensihuuma on selätetty ja Breaking Bad voiton puolella, voidaan armaan kultani kanssa olla samassa tilassa ilman että ollaan kylkikyljessä sohvan nurkassa, joten paluu blogiarkeen alkaa. Onpas tässä sen lisäksi pitänyt pienellä kyynerspäätaktiikalla raivata töiltä tilaa harrastuksille ja ihan vanhalle kunnon vapaa-ajalle. Se on yrittäjän arki vähän turhan usein sellaista, että heti kun ehtii ääneen ajatella, että voisi pitää itsekin välillä vapaapäivän, kihahtaa jollain työntekijöistä kuume taivaisiin tai kassakoneet kaatuu. Onneksi kassojen kaatuminen alkaa olla jo niin rutiinia, ettei sinne minua enää kaivata niitä korjaamaan (tosijuttu!), heh.

Jotta tätä arjen rumbaa jaksaisi pyörittää vieläkin paremmin, hankin talven pimeyteen piristykseksi Hilfigerin ihanan untuvatakin. Kepeillä pakkassäillä ja pitkästi plussankin puolella kelpaa tämän kevytuntsikan nakata päälle. Välipäivä-alennuksilla hinnasta nipsaistiin -40%, niin ei talouskaan kaatunut tähän ostokseen. Sitäpaitsi Vilikin tykkää! (Tosiasiassa Vili viis veisaa, kiinnostuslistalla huomattavan paljon korkeammalla on mm. naapureiden kyttäys ikkunasta, luun syönti sekä hepulointi Vinskin kanssa.)

Howdy ho! It's been a while don't you think? My life have had so many variables lately for a year (or four) that this blogging thing has been neglected badly. Why? Hell of a lot work, two very energetic dogs, going to gym, one handsome dude whom I've been dating for nine months and, I admit, Breaking Bad.

Since the Breaking Bad seasons are coming to an end and my relationship is in a place where we can be at the same place without being side by side all the time, I have the time to start blogging again. ;-) To be honest, I've really struggled to get some free time of my own. Being an entrepreneur means too often that every time I even think about getting a day off, some of my employees get sick or there is problems with payment terminal or whatever that needs to be done. Anyway, for a little while, I try to calm down now.

To brighten up winter days and to have more energy I bought this yellow Tommy Hilfiger down jacket. Since the jacket was with 40% discount, the purchase didn't ruin my economy. :) Besides Vili likes it too! (Actually Vili couldn't care less. Much more interesting things are eg watch for neighbors passing our apartment, gnaw bone and go crazy with Vinski.)